Sunnuntaina oltiin koko perhe Elomarkkinoilla vanhassa kotikylässäni. Melko uskollisesti olen noilla elomarkkinoilla aina käynyt, vaikka kyseisessä kylässä en olekaan asunut n. 13:en vuoteen. Ei ehkä ulkopuolisin silmin kovinkaan ihmeellistä, mutta mun mielestä ihanan idyllistä ja pikkukylämäistä.
Kaksi vanhaa setää piti huolen musiikkitarjonnasta viulun ja haitarin
säestyksellä, haitaristi vielä lauloikin... Sama "juontaja" kun kaikilla
kylän muillakin tapahtumilla. Paloauto, poniratsastusta,
saappaanheittoa, arpoja, lampaita, seppä takomassa...kaikkea mitä
markkinoille kuuluukin. Paljon tuttuja ja tuttujen lapsia. Aika ihanaa
mielestäni!
 |
| Mahtaa R olla harmissaan, kun tajuaa siskon päässeen paloauton kyytiin... |
 |
| Mamma tarkistaa kypärän kiinnityksen |
 |
| F Tyyne-ponin selässä |
 |
| Leppäkertun kuva poskeen (ja päikkäreitten jälkeen se oli tyynyliinassakin) |
 |
| Ihanat lampaat Farao ja Abdullah |
Oi eii, mua nyt harmittaa, että jätin Eloilut tänä vuonna väliin! Kuvailit meininkiä kyllä niin osuvasti, että tuli suorastaan kaipuu ;) Onneksi tilannetta pääsee vähän seivaamaan sunnuntaina elokisoihin...näitä pikkukylien mahtavuuksia!
VastaaPoista